Mistähän tähän vaatteeseen on keksitty tämä yksityiskohta? Mitä ajatuksia on printtien taustalla? Missä näitä vaatteita on testattu?
Artikkeleista voi lukea Ukuit-naisen ajatuksia mallien, värien ja printtien synnyttämisestä sekä protopienokaisten testaamisesta tosiretkillä.
Upea, todellinen erämaaseikkailuhenkinen ultrakilpailu, Lapland Wilderness Challenge, järjestettiin 1.-6.8.2020 Vätsärissä. Olin vuoden verran suunnitellut jonkinlaista packraft-vaellusta tuolle tuhannen järven labyrinttialueelle, mutta Avisuorajoki-Ivalojoki -melontaretki siirsi Vätsäri-unelmaa hetkeksi, kunnes kisajärjestäjä huuteli somessa vapaaehtoisia esimerkiksi rastivahdeiksi kilpailuun. Suunnistustaito olisi riittänyt itse kisaankin, mutta viettiä nopeaan etenemiseen ja kiireen tuntuun ei enää juuri löydy kuin muutamien tuntien rogainingeissa. Suurempi halu on liikkua vapaasti niin reitin kuin aikataulunkin suhteen.
Ystäväni Päivin kanssa meloimme ja haikkailimme Sanilan porotilalta Kivilompolon kivisellä rannalla olevalle rastille, päivystimme joukkueita pari päivää ja lähdimme sitten jatkamaan maisemiltaan läkähdyttäviin Rajapäähän ja Routasenkuruun. Reitti näkyy tästä linkistä (yöpymispaikat on merkitty punaisilla lipuilla). Vätsärin alue on täydellinen minulle, joka en halua kulkea merkittyä reittiä, enkä nähdä juuri muita ihmisiä. Kuvaa katsoessa ei voi toki kuin ihmetellä, missä muut melojat ovat!
- katkomela (Braca Hurricane), packraft (MRS), melontaliivit
- melonta-anorakki ja housut (Kokatat), kevytsaappaat (Rapala), puutarhahanskoja grippiin ja peukun leikkausarven suojaamiseen (en juuri tarvinnut enää)
- Gore-tex -anorakki (Haglöfs Oz)
- hattu (Fjällräven), hyttyshuppu, buffista leikattu suikale pannaksi
- Kevytunttis (Arcteryx), verkkopaita (Finnsvala)
- merinopikkarit (Mons Royale), 2x rintsikkatoppi (Lindex)
- villasukat (Helsingin villasukkatehdas)
- nippusiteitä, gorillateippiä, paikkapaloja packraftiin, Aquasole-liimaa, irtohihnoja, karabiineja
- vedenpitävä karttakotelo (Ortlieb)
- 3x varavirtapankki, piuha, töpseli, otsalamppu (Lumonite)
- wc-paperi, intiimipyyhkeet
- tulitikut, keitin (Primus Lite) & keittomuki ja -kattila, kaasu 450 g
- puulusikka, emalimuki (VIRHE! kaunis on, mutta kolisi koko ajan packraftissa ja emalointi mureni Vätsärin kiviin), puukko (Morakniv), iso minigrip roskille
- vesirakko 2 l (päästä kokonaan aukeava, merkki kulunut vuosien saatossa pois; toimi hyvin veden kantamisessa leirissä, muuten juon mukilla järvestä suoraan), vesirakko 1 l (Varusteleka; kuivatun ruuan turvottamiseen repussa, toimi hyvin, eikä tarvinnut tiskata, kun jätti ruuan pakkausminigrippiinsä rakon sisälle)
- Teltta (Big Sky International 2P), puhallettava alusta (Exped Synmat Winterlite M, antoi paremmat unet yksin nukkuvalle kuin solumuovinen), makuupussi (Cumulus Lite 400), puhallettava tyyny (Sea to Summit, vähällä painolla paljon mukavuutta)
- ea-tarvikkeet Ortliebin pakkauksessa, lääkkeitä ja Luneten kuukuppi varoiksi, kosteusvoide, hammasharja & -tahna
- Thermacell-hyttysenkarkotin (toimi erittäin hyvin ja oli tarpeen rastivahtileirissä)
- pankki-, kela- ja ajokortti, passi, kännykkä
- aamiaiseksi kiisseliä jauheesta ja siihen sekoitettuja pikakaurahiutaleita kuivatuilla karpaloilla/mustikoilla tai tuoreilla marjoilla, syödään suoraan kattilasta; leipää (saaristolaislimppua/jälkiuunikauraa) tarvittaessa
- lounaaksi pussikeittoa tai kuuma kuppia suoraan kattilasta nautittuna, leipää voilla ja juustolla
- päivälliseksi kuivattua proteiinia lisukkeineen (kookoskana wokvihanneksilla/pekonijauheliha keittojuureksilla/riistakäristys sipulilla) ja hiilareina rakettispaghetti/mummonmuusi/valmisriisi, syödään suoraan kattilasta
- lisäenergiaksi jälkkärinä tai välipalana suklaata, lakusekoitusta, seessamipatukoita, dominokeksejä, pähkinäsekoituskuutioita (suosittelen!), Earl Grey -teetä, Pirkan kaakaocappucinoa
- Miracle Beanie -merinopipo (en tarvinnut), Headband -merinopanta
- Cloudberry Riders -merinopaita
- Basecamp Babe -merinofroteepaita
- Ukuit Rocks -merinovillainen t-paita
- Undercoverine Pants -merinotencelkalsarit (käytin myös melontahousujen alla muutaman tunnin)
- merinopikkarit (koko oli minulle suuri ja materiaali merino/polyester 80/20 % ei toiminut venyessään liikaa käytössä, malli voisi olla vieläkin korkeampi vyötäröltä -> ideana on siis tehdä korkea, kuminauhaton malli)
- merinovillainen vaellushame (koko oli minulle liian suuri, mutta muuten aivan SUPERvaate, siis todellinen LÄÄÄÄH)
- Leftovers Tube -putkihuivi (kapeampi kuin normaalisti ja siksi erittäin toimiva, testattu jo Ivalojoellakin)
- Leftovers Base Layer -merinopaita (pidennetään vielä helmaa)
Viimeisenä kokonaisena melontapäivänä alkoi sataa vettä puolenpäivänaikaan ja taivas jatkoi lorotteluaan iltaan saakka. Kokatatin melontakamat pitävät sinällään vettä, mutta koska keho hikoilee, kertyy sekä takin että housujen alle kosteutta, joka jäähdyttää aika tehokkaasti kylmemmällä ilmalla. Yläkropassa Finnsvalan verkkokerraston paita ja Basecamp Babe -merinofroteepaita (hihat katkottu 3/4 -pituuteen, jotta hihan suut eivät kastu meloessa) toimivat hyvin, mutta reisissä tuntui tosi niljakkaalta ja lopulta kylmältäkin sateen vaan jatkuessa. Apua tähän olisi tuonut Finnsvalan verkkokerraston kalsarit.
Telttapullona toimisi hyvin Salomonin lötköpullo. Juomarakkoa ei uskaltanut makuupusiin päällä availla. Letkut jätin tarkoituksella kotiin, mutta ehkä yötä varten voisi rakkoon liittääkin vain letkun?
Yritän laskeutua uusmaalaiseen perhe-elämään mahtavan Lapin melontareissun jälkeen. Muistelen, että askelmat ovat kuin joskus muinoin bilettämisen jälkeen: ensin tulee levoton ja huonosti nukuttu yö, sitten dagen efter, jossa hiihdellään kotona enemmän ja vähemmän horroksessa aamutakkisiltaan, eikä saada mitään aikaiseksi. Seuraavaksi muisti alkaa vähitellen palautua - mitä sitä tulikaan tehtyä ja missä? Aletaan kelata tapahtumia lopusta alkuun. Joo, istuin Ivalon matkahuollon edessä odottamassa bussia Rovaniemen kentälle. Kassiin oli kiinnitetty katkomelat ja käsimatkatavaroissa oli koskikypärä sekä melontaliivit koneessa pakollisen "kuonokopan" lisäksi. Jalassa rypemisjalkineiden aatelia eli Rapalan vuorettomat kumisaappaat ja päällä Ukuitin irtohihallinen Dirtbag Husky Dress yhdistettynä Undercoverine Pants -merinotencel-legginseihin.
Husky-mekosta alkaakin tulla lisää mielikuvia: Viileän Ivalojoen iltauinnin jälkeen oli hyvä vetää samainen setti merinovillaisen base layerin päälle ja kruunata koko komeus vielä kevytuntuvatakilla. Ja olipa mekko päällä mukava käydä puskapissalla, kun hyttysen pistimet eivät päässeet estoitta tuikkimaan paljaaseen pakaraan! Mekon suojissa oli myös mukava vaihtaa uudet pikkarit pyykkihetken päätteeksi. Pukeutumista oli helppo säädellä lisäämällä tai poistamalla pitkää kalsaria ja irtohihaa. Muuntautuminen melontahousuisesta, viikon hikisissä Lapin puskissa ja monen lajin jokien vesieläimestä ihmisten ilmoille sopivaksi neitoseksi kävi nopeasti heti rantautumisen jälkeen ja lookki kelpasi myös lentokoneeseen ollen sopivan viileä, sopivan lämmin ja erityisesti hajuton. Tällä kertaa päivän mittaisella haikkausosuudella oli sen verran hyttystä, että oli pakko käyttää melontahousuja. Mutta jos on liikkeellä kyseisten elikoiden off-seasonin aikaan, merinomekko olisi myös todella miellyttävä vaellusvaate. Jatkoon!