Ukuit Leftovers

Pyysin lähettämään kaikki jämäpalat tehtaalta tänne Veikkola basecampiin ja melko suurienkin kangaspalojen määrä löi kyllä ällikällä! Teknisen suunnittelun Kätlin tekee hienoa työtä ja asettelee valmistettavien vaatteiden kaavat parhaalla mahdollisella tavalla tietokoneen ruudulle, mutta välillä muunmuassa kangaspakan mitat aiheuttavat sen, että hukkapaloja vain jää. Ajatuksissani jatkoin edelleen pikkuruisesta Ukuitista suurempiin vaatevalmistajiin ja hiukset nousivat pystyyn kun mietin, miten monta rekkakuormallista tekstiilijätettä ajetaan kaatopaikalle.

Jämäpalavauvat ja muuta "vasenöveriä"

Jämäpaloista valmistettuihin Ukuit-vaatteisiin ommellaan jatkossa oma merkki, vihreä Ukuitin U-kirjain. Jämäpalakangas kuulostaa ehkä aavistuksen jätteeltä, mutta kankaasta on tietysti maksettu pakkaa ostaessa täysi kilohinta, joten sen laatu on täsmälleen yhtä hyvää kuin merinovilla muissakin Ukuit-tuotteissa. Tästä syystä esimerkiksi Ukuit Leftovers -kategorian Miracle Beaniet ja Base Tubet ovat normaalihintaisia. Koska kangasta on rajallisesti, ommeltavat määrät ovat aina pieniä. Jos siis löydät jotain, johon ihastut, toimi nopeasti (pätee myös yleisenä elämänohjeena)! Leftovers-merkki ommellaan lisäksi vaatteisiin, jotka ovat yksittäisiä proto-kappaleita tai tuotteita, joihin on tullut esimerkiksi jossakin kuljetusvaiheessa parin millin reikä. Leftoverseista löytyy myös kokoja, jotka eivät oikein "liiku" (tässä tapauksessa kokoa XS ja tästä syystä emme toistaiseksi tuota enempää kyseistä kokoa). Näistä outlet-tuotteista on verkkokaupassa tarkka kuvaus mittoineen. Proto-kappaleet ovat ateljee-työnä ommeltuja ja näin maksaneet maltaita, ei siis ole kyse mistään huonosta tai pilalle menneestä tuotteesta. Mukana voi olla myös rajummassa koekäytössä olleita yksittäiskappaleita, jotka myydäänkin sen vuoksi kirppishinnoilla.

Ensimmäiset Ukuit Leftovers -tuotteet ovat merinovillaiset Miracle Beaniet, Base Tube -putkihuivit ja Outskirt-merinohameeet. Syksyllä ennustetaan olevan laskettuaika myös Ukuitin "jämäpalavauvoilla" eli lastenvaatteilla (koot 54-128 cm)!   Kaikki Ukuit Leftovers -tuotteet ommellaan Suomessa! Leftovers-tuotteita ei yksittäispakata missään tuotantovaiheessa muoviin. Asiakaspostitukset toimitetaan ilman muovipusseja uudelleenkäytettävissä RePack-pakkauksissa. Klikkaa tästä Ukuit Leftovers -sivulle!

Upea, todellinen erämaaseikkailuhenkinen ultrakilpailu, Lapland Wilderness Challenge, järjestettiin 1.-6.8.2020 Vätsärissä. Olin vuoden verran suunnitellut jonkinlaista packraft-vaellusta tuolle tuhannen järven labyrinttialueelle, mutta Avisuorajoki-Ivalojoki -melontaretki siirsi Vätsäri-unelmaa hetkeksi, kunnes kisajärjestäjä huuteli somessa vapaaehtoisia esimerkiksi rastivahdeiksi kilpailuun. Suunnistustaito olisi riittänyt itse kisaankin, mutta viettiä nopeaan etenemiseen ja kiireen tuntuun ei enää juuri löydy kuin muutamien tuntien rogainingeissa. Suurempi halu on liikkua vapaasti niin reitin kuin aikataulunkin suhteen. 

Ystäväni Päivin kanssa meloimme ja haikkailimme Sanilan porotilalta Kivilompolon kivisellä rannalla olevalle rastille, päivystimme joukkueita pari päivää ja lähdimme sitten jatkamaan maisemiltaan läkähdyttäviin Rajapäähän ja Routasenkuruun. Reitti näkyy tästä linkistä (yöpymispaikat on merkitty punaisilla lipuilla). Vätsärin alue on täydellinen minulle, joka en halua kulkea merkittyä reittiä, enkä nähdä juuri muita ihmisiä. Kuvaa katsoessa ei voi toki kuin ihmetellä, missä muut melojat ovat!

 

Varusteet Ortlieb 60 l Dufflessa (keitin, kaasu, hyttyskarkotin ja teltta jaettiin kahdelle):

- katkomela (Braca Hurricane), packraft (MRS), melontaliivit

- melonta-anorakki ja housut (Kokatat), kevytsaappaat (Rapala), puutarhahanskoja grippiin ja peukun leikkausarven suojaamiseen (en juuri tarvinnut enää)

- Gore-tex -anorakki (Haglöfs Oz)

- hattu (Fjällräven), hyttyshuppu, buffista leikattu suikale pannaksi

- Kevytunttis (Arcteryx), verkkopaita (Finnsvala)

- merinopikkarit (Mons Royale), 2x rintsikkatoppi (Lindex)

- villasukat (Helsingin villasukkatehdas)

- nippusiteitä, gorillateippiä, paikkapaloja packraftiin, Aquasole-liimaa, irtohihnoja, karabiineja

- vedenpitävä karttakotelo (Ortlieb)

- 3x varavirtapankki, piuha, töpseli, otsalamppu (Lumonite)

- wc-paperi, intiimipyyhkeet

- tulitikut, keitin (Primus Lite) & keittomuki ja -kattila, kaasu 450 g

- puulusikka, emalimuki (VIRHE! kaunis on, mutta kolisi koko ajan packraftissa ja emalointi mureni Vätsärin kiviin), puukko (Morakniv), iso minigrip roskille

- vesirakko 2 l (päästä kokonaan aukeava, merkki kulunut vuosien saatossa pois; toimi hyvin veden kantamisessa leirissä, muuten juon mukilla järvestä suoraan), vesirakko 1 l (Varusteleka; kuivatun ruuan turvottamiseen repussa, toimi hyvin, eikä tarvinnut tiskata, kun jätti ruuan pakkausminigrippiinsä rakon sisälle)

- Teltta (Big Sky International 2P), puhallettava alusta (Exped Synmat Winterlite M, antoi paremmat unet yksin nukkuvalle kuin solumuovinen), makuupussi (Cumulus Lite 400), puhallettava tyyny (Sea to Summit, vähällä painolla paljon mukavuutta)

- ea-tarvikkeet Ortliebin pakkauksessa, lääkkeitä ja Luneten kuukuppi varoiksi, kosteusvoide, hammasharja & -tahna

- Thermacell-hyttysenkarkotin (toimi erittäin hyvin ja oli tarpeen rastivahtileirissä)

- pankki-, kela- ja ajokortti, passi, kännykkä

 

Ruuat:

- aamiaiseksi kiisseliä jauheesta ja siihen sekoitettuja pikakaurahiutaleita kuivatuilla karpaloilla/mustikoilla tai tuoreilla marjoilla, syödään suoraan kattilasta; leipää (saaristolaislimppua/jälkiuunikauraa) tarvittaessa

- lounaaksi pussikeittoa tai kuuma kuppia suoraan kattilasta nautittuna, leipää voilla ja juustolla

- päivälliseksi kuivattua proteiinia lisukkeineen (kookoskana wokvihanneksilla/pekonijauheliha keittojuureksilla/riistakäristys sipulilla) ja hiilareina rakettispaghetti/mummonmuusi/valmisriisi, syödään suoraan kattilasta

- lisäenergiaksi jälkkärinä tai välipalana suklaata, lakusekoitusta, seessamipatukoita, dominokeksejä, pähkinäsekoituskuutioita (suosittelen!), Earl Grey -teetä, Pirkan kaakaocappucinoa

 

Ukuit-vaatteet:

- Miracle Beanie -merinopipo (en tarvinnut), Headband -merinopanta

- Elfie Pants -merinohousut

- Cloudberry Riders -merinopaita

- Basecamp Babe -merinofroteepaita

- Ukuit Rocks -merinovillainen t-paita

-Merino Sleeves -irtohihat

- Undercoverine Pants -merinotencelkalsarit (käytin myös melontahousujen alla muutaman tunnin)

 

Testissä olleet Ukuit-protovaatteet kommentteineen:

 

- merinopikkarit (koko oli minulle suuri ja materiaali merino/polyester 80/20 % ei toiminut venyessään liikaa käytössä, malli voisi olla vieläkin korkeampi vyötäröltä -> ideana on siis tehdä korkea, kuminauhaton malli)

- merinovillainen vaellushame (koko oli minulle liian suuri, mutta muuten aivan SUPERvaate, siis todellinen LÄÄÄÄH)

- Leftovers Tube -putkihuivi (kapeampi kuin normaalisti ja siksi erittäin toimiva, testattu jo Ivalojoellakin)

- Leftovers Base Layer -merinopaita (pidennetään vielä helmaa)

 

Mitä varusteita olisin kaivannut lisäksi?

Viimeisenä kokonaisena melontapäivänä alkoi sataa vettä puolenpäivänaikaan ja taivas jatkoi lorotteluaan iltaan saakka. Kokatatin melontakamat pitävät sinällään vettä, mutta koska keho hikoilee, kertyy sekä takin että housujen alle kosteutta, joka jäähdyttää aika tehokkaasti kylmemmällä ilmalla. Yläkropassa Finnsvalan verkkokerraston paita ja Basecamp Babe -merinofroteepaita (hihat katkottu 3/4 -pituuteen, jotta hihan suut eivät kastu meloessa) toimivat hyvin, mutta reisissä tuntui tosi niljakkaalta ja lopulta kylmältäkin sateen vaan jatkuessa. Apua tähän olisi tuonut Finnsvalan verkkokerraston kalsarit.

Telttapullona toimisi hyvin Salomonin lötköpullo. Juomarakkoa ei uskaltanut makuupusiin päällä availla. Letkut jätin tarkoituksella kotiin, mutta ehkä yötä varten voisi rakkoon liittääkin vain letkun?

Reissun aktiiviosuus alkoi tiistai-aamuna Kalmakaltiosta ja päättyi seuraavana maanantaina klo 10 Toloseen, Ivalojoen varteen. Setti alkoi helteisellä, hikisellä ja hyttysillä kuorrutetulla vaelluksella Kalmakaltiosta Avisuorajoen alkulähteille, jossa totesimme, että melonta ei onnistu edes packraftilla joen kapeuden ja vähävetisyyden vuoksi. Vaelsimme siis joen vartta eteenpäin, kunnes järjestyksessä kolmannella järvellä laskimme pulleropaatit vesille. Avisuorajoen melonta oli kokonaisuudessaan melkoista rypemistä kahluuosuuksineen ja esteiden ylityksineen, mutta kovasti hauskaa ja juuri sellaista, mitä kyseisellä etenemisvälineellä pitäisi tehdäkin (ainakin toisinaan). Kun Avisuorajoki yhtyi Ivalojokeen, saimme jo enemmän vettä alle, eikä koskissakaan enää vingutettu niin paljon paatin pohjaa. Ivalon Matista vaihdoimme Polar Creekin avokanootteihin ja päädyimme lopulta Toloseen.

Keli vaihteli alkumatkan tukalasta helteestä yhden yön +7 asteeseen, vettä ripsi vain hiljakseen yhtenä päivänä. Fjällrävenin lierihatun päällä piti toisinaan käyttää hyttyshuppua jopa joella. Jalassani oli koko reissun Kokatatin melontahousut, jotka ovat juuri sopivat rymyhousut umpisukkineen. Vaeltaessa hiki kyllä valui välillä noroina reisiä pitkin, mutta toisaalta hyttysen kärsä ei läpäissyt housua ja toi siten helpotusta. Tauolla vedin aina piällyshousut viärinpäin kinttuhin ja tuuletin hiet pois, ripsien samalla koivunoksalla hyönteisosastoa loitommalle. Paitana merinotencelinen Cloudberry Riders FREE koossa L oli mahtava! Reilusti väljänä se ei liimaantunut hikiselle iholle ja kuivui jopa päällä ollessaan nopeasti. Meloessa käytin myös merinovillaista Ukuit Rocks t-paitaa erillisillä merinovillaisilla irtohihoilla sekä kylmänä aamuna merinofroteista Basecamp Babea Kokatatin melonta-anorakin tai Haglöfsin superkevyen Oz-goren alla. Viileänä päivänä melontahousun alla lämmittivät Undercoverine Pants merinotencel-legginsit ja merinosukat. Reissun ainoat jalkineet olivat mainiot Rapalan vuorettomat ja superkevyet kesäkumisaappaat. Niiden sisältä on helppo kaataa vesi pois ja tarvittaessa voi kuivata sisuksen vielä pyyhkeen reunalla esimerkiksi leiriytymisen yhteydessä, myös suossa tarpominen ja rantautuminen on näissä saappaissa huoletonta. En tarvitse maastossa kävellessäni mitään järeämmän tai tiukemman kengän tuomaa tukea, eikä minua henkilökohtaisesti kiinnosta, mitä ihmiset ajattelevat kumisaappaistani esimerkiksi lentokentällä. Siksi siis Rapala.

Leirivaatteena edellisten lisäksi oli syksyllä lanseerattavan Leftovers-malliston proto, Left & Right Baselayer -paita sekä kevytuntuvatakki, Dirtbag Husky Hoodie -merinomekko irtohihoineen, Miracle Beanie -merinopipo ja Leftovers-malliston kapeampi tuubihuivi. Lisäksi kantovälineen (Ortlieb Duffle 60 l) uumenista löytyivät yhdet vaihtopikkarit ja -rintsikat, merinosukat, villasukat ja Ukuitin loppuumyyty pellavaharsopyyhe Dream Wrap Towel.

Muita teknisiä varustetietoja:

• Packraft MRS:n Microraft (+täyttöpussi)
• Katkomela Bracan Hurricane 60, kaksi paria puutarhahanskoja
• Melontaliivit Hiko Sport, koskikypärä Strutter
• Keitin Primus Lite yhdellä 220 g kaasupullolla, pienellä keittokupilla ja kattilalla (2 hlöä), muovikuksa, Spork Titanium, vispilä, Nalgene-vesipullo, Retki-ruokatermos, puukko
• Teltta Big Sky International Soul 2P, vapaasti seisova 1,57 kg (2 hlöä)
• Makuupussi Cumulus Lite Line 400, alusta Therm-A-Rest Z Lite, tyynynä puhallettava Sea to Summit
• Aurinkolaseina särkymättömät Gloryfyt kelluttavalla hihnalla

Sälää: Leukoplast-urheiluteippiä ja kinesioteippiä reilua kuukautta aikaisemmin operoidun peukalon nivelsidevamman tukemiseen, lääkkeitä eri tarkoituksiin kaiken varalta (muut ensiapuvälineet olivat viiden hengen retkikuntamme yhteiset); kosteusvoide, aurinkovoide, hammasharja ja -tahna, wc-paperia ja intiimipyyhkeitä; kännykkä, varavirtapankki ja piuha, tulostetut A4 -karttasivut 20 kpl Ortliebin vedenpitävässä kotelossa; passi, ajokortti, pankkikortti ja kela-kortti; kolme irtohihnaa pakkaamiseen, Thermacell hyttyskarkotin (toimi hyvin leirissä!) ja hyttyshuppu.

Ruuat:

• Aamupala: Kiisseliä jauheesta, jonne sekoitettiin suoraan puurohiutaleet. Puuron seassa kuivattuja marjoja, jotka laitettiin kattilaan turpoamaan edellisenä iltana. Kaakao-cappucinoa jauheesta, leipää tarvittaessa.
• Lounas: Pussikeittoja, jälkiuunileipää (ruis/kaura), Koskenlaskijaa, meetwurstia.
• Päivällinen: Itse kuivatuista aineksista. Mm. jauheliha-sipuliseosta, riistakäristystä, kookoskanaa ja lisukekasviksia, joiden oheen mummonmuusia, nuudelia tai rakettispaghettia. Tortilloiden sisään olin kuivannut papuseosta ja salsaa. Kuivatut ainekset laitettiin turpoamaan ruokatermokseen lounastauolla, joten ainekset olivat käyttövalmiita illalla päivällisaikaan. Jälkkäriksi suklaata ja hörpyt Vana Tallinnaa.
• Snackit: Pähkinäseosta, rusinoita, turkinpippureita, lakua, suklaata.

Tämän kokemuksen perusteella siirryn kuivaamaan retkiruokani itse. Maha ei mene sekaisin lisäaineista ja ruoka maistuu aivan kotiruualta. Leiriolosuhteissa ruuan valmistus omista kuiva-aineksista kestää aika tarkalleen saman kuin valmiin retkiruokapussin käyttö (=veden kiehauttaminen ja muutamien minuuttien odottelu pussin kanssa). 

 

Kuva varusteista (myös päällä olevat ovat mukana kuvassa). Rapalan saappaat unohtuivat kuvasta pois. Ruoka meni jo vatsaan, joten sitä ei löydy kuvasta.

Ukuit Goes Rock!

Jotkut meistä Ukuit-naisista ja muista -henkilöistä ovat eläneet niinkin kauan, että muistavat kiinnittäneensä nastalla tai sinitarralla huoneensa seinään ison värijulisteen, jossa näkyi joko yhden tai useamman persoonan ISO tukka. Sellainen tupeerauksella ja hiuslakalla varsin kuohkeaksi saatu kuontalo. Saatatte ehkä muistaa myös mustat t-paidat ja colleget, joiden rinnuksissa oli samat jättitukat ja lisäksi yleensä aavistuksen makaabereita maisemia, kuten vaikkapa pääkalloja ja tulenlieskoja tuolta "alisesta" päin. Jo pelkkä paidan katsominenkin tuntui hieman hurjalta ja kapinalliselta.  Hurjuus ja kapinallisuus ovat sittemmin muuttaneet elämässäni hieman muotoaan, ehkäpä löytäneet juuri ne itselle sopivat uomat, joihin asettua ja joilla saa elämäänsä sisältöä. Tätä ideaa ilmentää Ukuitin uusi, upea ja uniikki printti, jonka on Ukuitille taiteillut tietysti virolaisen Olevus Artin Kristel. Kristel itse oli toimeksiannosta enemmän kuin innoissaan ja tämä lopullinen versio syntyi jo toisella piirroskerralla! T-paidan materiaalina on tietysti 100 % mulesing-vapaa merinovilla, jonka kuitu ovat tässä kankaassa erittäin hienoa ja ohutta (16 µm, kun se on tavallisesti 24 µm), tehden kankaasta todella unelman pehmeän. Kangas valmistetaan Suomessa. Paidan kangas ei ole aivan lirua (190 g/m2), joten tällä paidalla mennään pitkään viileämmissäkin keleissä. Malli on Cloudberry Riders t-paidasta tuttu FIT eli hieman kurvikkaasti leikattu ja helmastaan kauniisti kaartuva. Musta Ukuit Rocks t-paita passaa hyvin yhteen vaikkapa harmaiden tai punajuuren punaisten Elfie Pantsien kanssa! Samaa materiaalia t-paidan kanssa on edellisessä uutiskirjeessä mainostamassani musta Undercoverine Bond Dress -merinomekko (oma ikuisuuslempparini jo viikon käytön jälkeen), jota tulee tähän kesän alkuun ensin hyvin pieni erä. Printissä kävi vielä sellainen moka, että M-kokoisiin mekkoihin painettiin Ukuit Rocks t-paidan printti... Jos tuntuu, että mekko kiinnostaisi printtaamattomana M-, L- tai XL-kokoisena, niin otahan yhteyttä!  Korviin vielä sterling-hopeiset Cloudberry Riders -korvikset, niin tyyli on valmis vaikka mihin.     Cloudberry Riders T-paita, FIT & FREE Tämän t-paidan materiaali, merinotencel, luo vaatteelle perhosen siiven keveyttä ja ilmavuutta. Hehkuvan suosikkimarjan oranssi antaa auringon paistaa ajatuksissa, vaikka ulkona lätkisikin räntää tai menneen talven lumi olisi vielä loskana nilkoissa. Malleina on slimmimpi FIT ja väljempi FREE.